T\u00e4n\u00e4\u00e4n tunnen kiitollisuutta ihmisen viisaudesta mit\u00e4 tulee kirjoittamiseen.<\/p>\n
Eilen Onnenongintaa-tapahtumassa kohtasin ihmisen, joka kertoi kirjoittamisestaan. P\u00e4iv\u00e4kirja ja kirjeenvaihto olivat kuuluneet h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vuosikymmenet. T\u00e4m\u00e4 on ihailtavaa, mutta asian kauneus ja viisaus paljastui, kun h\u00e4n\u00a0mainitsi miten oli hy\u00f6dynt\u00e4nyt kirjeit\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4kirjoja itsen hoitamisessa.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4kirjoja h\u00e4n oli kirjoittanut aina. Erityisesti vaikeissa el\u00e4m\u00e4nvaiheissa kirjoittaminen oli helpottanut oloa ja auttanut jaksamaan. My\u00f6hemmin, el\u00e4m\u00e4ntilanteen muututtua oli p\u00e4iv\u00e4kirjaan palaaminen palkinnut. ”Min\u00e4 selvisin siit\u00e4” ja ”Ai noin ajattelin asiasta” ovat suoria lainauksia. Kannatteleva oivallus syntyi, antoi voimaa ja lis\u00e4si itsetuntemusta.<\/p>\n
Kirjeenvaihtotarina liikutti. H\u00e4n kertoi kirjoittaneensa kirjeit\u00e4 saman yst\u00e4v\u00e4n kanssa nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4. Jossakin vaiheessa, jo vuosia sitten, he olivat vaihtaneet kirjeniput eli palauttaneet toistensa kirjeet takaisin. Omien kirjeiden lukeminen oli ollut valaiseva kokemus. Rivien v\u00e4liss\u00e4 oli paljon sellaista mit\u00e4 ei vastaanottaja ehk\u00e4 hoksannut, mutta se oli tallessa, l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4n\u00e4 kirjoittajalleen paljon my\u00f6hemmin.<\/p>\n
Kiitin l\u00e4mpim\u00e4sti jakamisesta. Kehotin jatkamaan kirjoittamista ja itselle luontaista kirjallisuusterapeuttista prosessia. Ehdotin, ett\u00e4 tulevaisuuden itselle voisi kirjoittaa rakkauskirjeen. Vaikka vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja antaa sen yst\u00e4v\u00e4lle postitettavaksi. Tai itselle talteen. Ei sen monimutkaista tarvitse olla.<\/p>\n