Paikka kaunokirjallisuudessa

Luin lukiolaisten ajatuksia Pieniä sankaritekoja -kirjastani. Erinomaisen hieno kouluprojekti sisältää muun muassa keskeisten henkilöiden CV:t. Niissä kirjan perheen kotipaikaksi on laitettu Helsinki, mikä minua hieman kummeksuttaa, koska en pystyisi Helsinkiin mitään kirjoittamaan. Sisäsuomalaisena olen pääkaupungissa turisti. Siitä olen hieman huolissani, että onko suomalaisessa kirjallisuudessa jonkin sortin Helsinki-olettama? Onko kirjojen kaupunki aina Helsinki ellei toisin ilmoiteta?

Luin joskus vuosia sitten kirjan, jossa tapahtumapaikaksi nimettiin J:n kaupunki. Kuvittelin lukijana paikaksi minulle tutun Joensuun, mutta enhän voi olla varma. Miksi kaupunki ei voinut olla Joensuu? Oliko paikalla väliä? Miksi kaupunki oli J:n kaupunki eikä vaikka Jirkkala tai muu kuvitteellinen kaupunki? Minua valinta jäi mietityttämään, enkä kaikkineen tiedä miksi.

Pieniä sankaritekoja -kirjassa ei ole arkielämän oikeita paikkakuntia. Kirjan kaupunki on saanut piirteitä Mikkelistä ja Jyväskylästä. Saimaan rannan koulurakennus seisoo oikeasti pienemmän järven rannalla Etelä-Savossa, mutta ei siellä yläkertaa ole. Olen lisännyt kerroksen tarinan tarpeisiin. Kirjoittamisessa on hienoa muun muassa se, että saa luoda ja rakentaa mielen mukaan. Saa ottaa palasia ja rakennuksia tutusta piiristä tai olla ottamatta. Ihailen kirjailijoita, jotka pystyvät luomaan kokonaisia maailmoita karttoineen päivineen. Itse en osaa irrottaa tutuista ympyröistä, niiden avulla rakentelen oman kokonaisuuteni. Jos Pienissä sankariteoissa on paljon Jyväskylää opiskeluvuosien jäljiltä, on uudessa käsikirjoituksessa paljon Mikkeliä ja sen virastotaloja. Enkä kuitenkaan toivo, että niitä sieltä bongailtaisiin. Ne ovat minulle rakennustellimet, joilta kurottelen laittamaan palikat kohdalleen.

Uuden Imagen kansikuvajutussa Katja Kettu kertoo ettei hänen kirjojensa Lappi ole ihan oikea. ”Luon vaihtoehtoisen universumin, kuvitteellisen paikan oikean Lapin sisälle.” (Image 6-7/2015) Kirjoittajana teen varmasti samaa, mutta irrotan mielelläni universumin arkimaailman paikoista kokonaan. En kirjoita vaihtoehtoista Jyväskylää tai Mikkeliä tai Helsinkiä. Minun ei näin ole tarvinnut myöskään nimetä paikkoja tai paikkakuntia. Ehkä saan näin pidettyä itsevaltiuden tekstissäni, minun ei tarvitse välittää reaalimaailman kadunkulmien asennoista liikaa, vai mistä lie on kysymys?

Share

Vastaa